Jani Lindroos Ajatuksia&Pohdintoja

FINANSSITALOUS VS REAALITALOUS

Finanssisektori on ollut otsikoissa viimeiset vuodet tasaisin väliajoin aina finanssikriisin puhkeamisesta asti. Nyt on Kiinan hidastumisen myötä herännyt pelko uudesta finanssikriisistä, vaikka todellisuudessa emme päässeet oikeasti edellisestäkään vielä ylitse, ainakaan reaalitalouden puolella. Miksi finanssitalous ja reaalitalous tuntuvat nykyään olevan entistä kauempana toisistaan ja edelleen menettävän yhteyttään? Mitä voisimme tehdä tilanteen muuttamiseksi parempaan suuntaan?

Viimeiset vuodet finanssikriisin puhkeamisen jälkeen ovat olleet tasaista uutisointi taloudesta ja sen tilasta, sekä ongelmista ja kriiseistä toistensa perään. On ollut Kreikkaa, kuin muitakin kriisimaita, on ollut tukipaketteja kuin aivan poikkeuksellisia keskuspankin pelastus- ja elvytystoimia. Kuitenkaan kaikkien näiden toimien jälkeen samat ongelmat ovat edelleen olemassa kuin finanssikriisin aikaan. Velkaa on edelleen todella paljon, liian suuret pankit ovat selvästi entistä suurempia. Johdannaispositiot ovat entisen kokoiset, elleivät vielä suuremmat, lisäksi kattamattomat vastuut eri maissa ovat edelleen todella suuret. Eli mitään ei oikeastaan ole korjattu, vaan ostettu poikkeustoimilla lisää aikaa. Tiettyjä vakaustoimia ja mekanismeja on rakennettu, mutta ne kokonsa puolesta eivät riitä vielä kuin yksittäisen pienenpuoleisen pankin pelastamiseen, ja lopullisessa muodossaankaan ne eivät riitä esimerkiksi nyt toteutettuihin poikkeustoimiin, vaan ne ovat enemmän luottamusta luomassa. Poikkeavien toimien johdosta kriisin aikana kaatumassa olleita isoja pankkeja on pääomitettu biljoonilla ja niillä onkin nyt esimerkiksi Yhdysvaltojen keskuspankissa FED:ssä todella paljon ”ylimääräistä reserviä”, koska lainananto ei ole kasvanut samassa suhteessa. Lisäksi osakemarkkinat on saatu ainakin paikoin ennätyskorkeuksiin, joka on seurannut hyvin suuresti korreloiden keskuspankkien QE-ohjelmia. Yrityskauppoja on tehty sekä yritykset ovat ostaneet omia osakkeitaan kun raha on ollut ennätyshalpaa. Toipuminen reaalitalouden puolella ei ole ollut yhtä vahvaa, vaikka kasvulukuja on saatu. Kuitenkin työllisyysasteet eivät ole nousseet entisille tasoilleen, vaikka ilmoitetut työttömyysluvut ovat paikoin alhaisia olleetkin. Lisäksi monessa tapauksessa työ on vaihtunut huonommin palkattuun, mikä on näkynyt ostosten vähenemisenä ja irtisanomisina ja liikkeiden sulkemisina. Raaka-aineiden hinnat ovat Kiinan hidastumisen ja ylituotannon myötä laskeneet alas, kertoen ikävää totuutta reaalitalouden tilasta. Kuljetusten tilasta kertovat luvut vahvistavat tätä. On siis suuri riski seuraavasta taantumasta mikäli lisää elvytystä ei suoriteta. Silloin nousee kysymykseksi miten esimerkiksi meidän reaalitalous kärsii, koska ei ole päässyt juuri lainkaan edes elvytysten aiheuttaneeseen pieneen kasvuun. Lisäksi on kysyttävä siirtyykö mahdollinen seuraava elvytys sen paremmin reaalitalouteen, ja miten paljon toimien uskottavuus on jo kärsinyt, sekä mikä on exit-plan nyt vallinneesta elvytyskierteestä? Ja onko finanssitalous kasvanut jo liian suureksi reaalitalouteen nähden, onko se enää kasvua vahvistava ja asioita mahdollistava moottori, vai onko se jo isännän roolissa?

Historiallisesti katsoen kultakanta piti pankki- finanssisektoria kurissa, vaikka osittaisvarantojärjestelmä oli jo käytössä ja kuplia saatiin aikaan niin tulppaaneista tai tietyistä osakkeista. Sotia lukuun ottamatta inflaatio pysyi kuitenkin kurissa ja monesti se palautui kauniisti alemmas sotien jälkeen. Nykyisen tilanteen alkusoitto voidaan nähdä FED:n perustamisessa, kuin ensimmäisestä maailmansodasta ja kultakannasta luopumisessa. Kritiikistä huolimatta FED ei alkuvaiheessa toiminut niin, että sitä voitaisiin kaikista asioista yksin syyttää, vaikka monesti sellaisia väitteitä esitetäänkin. Suuressa 30-luvun lamassa FED:llä oli oma osuutensa tilanteen pahentamisessa, ja Bernanke on sen myös myöntänyt olevan niin. Suuren laman ja toisen maailmansodan jälkeen pankkitoiminta oli tiukemman ja tarkemman sääntelyn alainen, ja seurasikin keskiverto kansalaiselle taloudellisesti hyvää ja vakaata aikaa, tosi uudelleenrakentamisella ja hyvällä väestön ikärakenteella on oma ansionsa tässä kehityksessä.

Lähtölaukaus nykyiseen kehitykseen tapahtui 70-luvulla kun USD irrotettiin kiinteästä hinnasta kultaan nähden ja kaikista merkittävistä valuutoista tuli FIAT rahaa, eli sen arvon takeena oli ainoastaan usko siihen, sekä valtion oikeus verottaa ja velvollisuus maksaa verot siinä valuutassa. Dollari nautti reservivaluuttana poikkeusasemasta, koska raaka-ainekaupat käytiin dollareilla, mikä varmisti sen, että niille riitti globaalia kysyntää. Lopullinen kehitys varmistui kun sääntelyä edelleen purettiin yksi kerrallaan. Tämä kehitys on selvästi nähtävissä niin rahan määrän (velan) kasvuna, kuin johdannaispositioiden ja koko finanssisektorin valtaisana kasvuna. Tämä näkyy esimerkiksi miten monissa maissa finanssisektori on yli 25 % maan BKT:stä, paikoin selvästi enemmänkin. Tai miten monessa maassa (esim. Sveitsi, UK, Ranska, Ruotsi, Hollanti, Singapore, Japani, Espanja ym.) maan pankkisektori on 2-4 kertaan maan BKT:n kokoinen. Yhdysvalloista tai Kiinasta on vaikeaa saada vertailukelpoista lukua erilaisten kirjaamiskäytäntöjen tai suuren varjopankkisektorin vuoksi. Kuitenkin molemmissa velan määrä on kasvanut huikeaa vauhtia, ja alkaa olla vaarallisen korkealla tasolla. Ainakin mikäli uskoo sellaisiin malleihin, missä yksityinen velka kasvua vahvistavasta voimasta muuttuu ongelmia aiheuttavaksi kasvaessaan liian suureksi.

Edellinen finanssikriisi oli mielestäni hyvä opetus miten suuri velankasvu ja hintojen nousu aiheuttaa ahneuden nousemisen ja spekuloinnin aloittamisen. Tämä kun tehdään vielä suurella vivulla niin pelkkä velkaantumisen hidastuminen aiheuttaa jo ongelmia ja suurimmilla vivuilla spekuloivien joutuvan pakkorealisointeihin kun uutta velkarahaa ei enää tule entiseen malliin pyramidia ruokkimaan. Syitä miksi olemme entistä enemmän ajautuneet vastaaviin ja aika kasvaviin sykleihin on erilaisia vastaajasta riippuen. Joidenkin mielestä se on rakennettu systeemiin, joidenkin mielestä niin siirretään varallisuutta osalta väestöä toiselle, ja joidenkin mielestä se on ahneutta. Sitten on vielä yksi mahdollisuus mihin itsekin uskon, eli se on yhdistelmä kannustimia, ahneutta ja tietämättömyyttä sekä vääriä malleja. Eli ensinnäkin pankeilla on nykyisessä systeemissä kannustin lainata mahdollisimman paljon. Toiseksi tämä kannustin ja ahneus yhdistyy lainanottajien haluun spekuloida lisääntyneen rahamäärän vuoksi nousevilla hinnoilla. Tämä malli on rakennettu sisään nykyiseen rahajärjestelmäämme missä pankit luovat rahaa tyhjästä aina kun joku tai jokin ottaa lainaa. Tietämättömyys ja väärät mallit tulevat mielestäni kyseeseen keskuspankkien kohdalla, missä miltei kaikki ovat saman koulukunnan edustajia. Tämän oppien mukaan ihmiset käyttäytyvät rationaalisesti rahan kanssa, sekä velka ei ole minkäänlainen ongelma. Tämä selittäisi miksi keskuspankit eivät nähneet ongelmaa asuntokuplassa tai edes kuplaa vaikka se oli jo alkanut tyhjenemään. Mielestäni on jo vahvaa näyttöä miten emme ole niin rationaalisia rahan kanssa, sekä miten vahvaa ahneus ja spekulointi olivat ennen edellistä romahdusta. Tämä asia tekee velan määrästä ongelman, koska se ruokkii tätä mahdollisuutta. Lisäksi mikäli velan määrä ei mallien mukaan ole ongelma on keskuspankkien vaikea suitsia hintojen nousua tai spekulointia, etenkin kuin paine ihmisiltä ja poliitikoilta edellyttäisi nousukausien maksimaalista pidentämistä ja hyödyntämistä.

Reaalitaloudessa vastaava kehitys aiheuttaa investointien kohdistumista vääriin paikkoihin, sekä rahamäärän ja hintojen noustessa painetta palkkojen nousuun sekä helposti kasvattaa julkisia menoja jatkuvien kasvuodotusten myötä. Ja koska nämä eivät niin herkästi jousta alaspäin niin velankasvun hidastuminen tai jopa pieneneminen aiheuttaa paineita ikävään kierteeseen toiseen suuntaan, eli kysynnän pieneneminen, irtisanomisia jne. Ja lisäksi tämä kierre pienentää verotuloja ja kasvattaa julkisen talouden alijäämiä ja siten velkaantumista tai menojen karsimista. Tämä jatkuu kunnes velkaantuminen kääntyy jälleen kasvuun, eli se on ensin laskenut terveemmälle tasolle tai on keksitty jokin uusi ajuri sitä kasvattamaan. Tämä vaikuttaa taas seuraavan kriisin ajankohtaan ja vakavuuteen, mikä on selvästi nähtävissä nykyisessä ja edeltävissä taantumissa. Julkisen puolen velkaantumisella voidaan pehmentää tätä vaihetta, kuten nyt on tehty.

Tämän lisäksi pankkisektoria on tuettu valtavilla summilla tyhjästä luotua rahaa keskuspankkien toimesta. Tämä on valunut tiettyjen omaisuuserien hintaan, sekä kasvattanut entisestään äärimmäisen rikkaiden varallisuutta, koska he ovat päässeet käsiksi käytännössä suuriin määriin ilmaista rahaa, joilla on voinut ostaa reaalimaailman omaisuutta. Lisäksi korkojen lasku nollaan on tehnyt velasta käytännössä arvotonta. Tämä on helpottanut valtioiden velkaantumista, mutta samalla sorsinut säästäjiä sekä aiheuttanut paineita eläkesäästäjille ja rahastoille kun korkotuottoja on ollut hankalampi saada ilman riskitason nostamista. Lisäksi asuntojen hintojen uusi nousu tai paikoin hintojen pysyminen ylhäällä vaikeuttaa kasvaneen työttömyyden lisäksi yhä useamman asunnon ostamista, mikä näkyy siinä että lainamäärä (uusi raha) ei ole sitä myötä kasvanut halutulla tavalla. Tämä yhdessä muun kehityksen myötä on aiheuttanut deflatorisia paineita, eli rahamäärän supistumiseen pienenevän velan oton ja vastaavasti suhteessa kasvaneen lainan maksun myötä, jolloin velaksi tyhjästä luotu raha tuhoutuu. Keskuspankkiirit ovat toivoneet pankeille myönnettyjen elvytysrahojen muuttuvan lisääntyneeksi lainoitukseksi, mutta työttömyyden kasvaessa ja talouden hiipuessa on lainan hakijoita ja investointien tekijöitä entistä vähemmän. Narulla on äärimmäisen vaikea työntää. Keskuspankkien uskottavuutta ovat elvytystoimien osittaisen epäonnistumisen lisäksi koetelleet vuosia jatkuneet ylioptimistiset puheet, sekä osittaisen kontrollin menettäminen niin korko, osake- kuin jalometallimarkkinoilla, joita ne ovat suurten pankkien kanssa yrittäneet kontrolloida. Tämä näkyy esimerkiksi kun FED nosti ohjauskorkoaan, niin markkinoilla korko ei noussut aivan vastaavalla tavalla, tai miten volatiliteetti on kasvanut osakemarkkinoilla, tai miten Lontoossa asetettu uusi hopean hinta ei siirtynytkään markkinoille.

Reaalitaloudessa on entistä suurempia pelkoja seuraavan taantuman tulemisesta, vaikka edellisestä ei ole kunnolla edes toivuttu. Raaka-aineiden hinnat, huonot myyntiluvut ja irtisanomiset ja sulkemiset vahvistavat tätä pelkoa yhdessä Kiinan hidastumisesta kertovien uutisten kera. Puhetta onkin ollut elvytysten lisäämisestä, eli ostojen kasvattamisesta ja korkojen laskusta entisestään negatiiviselle puolelle. Ongelmaksi näissäkin muodostuu rahan päätyminen sieltä pyramidin huipulta alemmas ja reaalitalouteen. Tähän olisi keinona uudella keskuspankkirahalla valtioiden toimesta toteutetut infran rakennus ja kunnostusprojektit tai muut vastaavat investoinnit joilla lisätään työpaikkoja ja siten rahan päätymistä reaalitalouteen. Toinen vaihtoehto on lisätä ilmaisen tai negatiivisen koron lainoja valtioiden ja varakkaiden lisäksi myös muille, tosin tässä suuri riski toteuttaa 2008 ja subprime tilanne uudelleen. Lisäksi viimeisenä keinona on sieltä ylhäältä alas valumisen sijaan luoda ja antaa sitä rahaa suoraan sinne pyramidin pohjalle, josta se päätyy kuitenkin sinne yläpäähän, mutta se kulkee ja kiertää ensin reaalitaloudessa toivottavasti mahdollisimman monta kertaa ”kädestä käteen”. Tässä ongelman on osittain sama kuin tälläkin hetkellä, eli tämänkaltaisen elvytyksen lopettaminen ilman talouden siitä suuremmin kärsimättä sekä sopivan ”annostuksen” antaminen ettei seurauksena ole hyperinflaatio. Poliittisesti vaikea vaihtoehto on myös korkojen normalisoiminen ja markkinatalouden luonnollisen toiminnan vapaa tapahtuminen, eli velkojen pieneneminen maksukyvyttömyyksien ja konkurssien tai velkojen leikkauksien kautta. Tämä on ikävä tapahtumasarja ensimmäisessä vaihtoehdossa ja moraalisesti äärimmäisen vaikea toteuttaa ”oikein ja tasapuolisesti” toisessa vaihtoehdossa, mutta molemmissa velan määrä saataisiin nopeammin alas kuin nyt käynnissä olevassa hitaassa maksamisen ja kituuttamisen kautta toteutetussa vaihtoehdossa. Valtio ja keskuspankit voisivat ensimmäisessä tukea toimia ja pitää yhteiskuntarauhaa yllä avustusten, kansallistamisten ja väliaikaisesti jonkinlaisten perustöiden tarjoamisella joilla pidetään yhteiskunta pystyssä. Velkojen anteeksiannon moraalisen puolen toteuttamiseksi tulisi huomioida oikeudenmukaisuus niiden kesken kellä ei ole velkaa tai ketkä ovat hoitaneet asiansa paremmin.

 Vielä olisi aiheellista pohtia miten suuren osan taloudestamme finanssitalouden tulisi muodostaa. Nyt jo moni tuotteiden tai palveluiden myyjien varsinainen tulos tulee rahoituksen puolelta. Onko tämä pidemmän päälle kannattavaa? Samoin olisiko nyt rahan perässä finanssisektorille meneville fiksuilla ja luovilla ihmisillä enemmän annettavaa kehittäessä jotain reaalimaailmaan liittyvää finanssi-instrumenttien sijaan. Samoin tulisi tarkastella finanssisektorin asemaa ja pyöröovipolitiikkaa suhteessa poliittiseen järjestelmäämme. Lisäksi politiikassamme tulisi ottaa reaalimaailman ja reaalitalouden kehittäminen entistä enemmän huomioon ja nostaa tärkeämmäksi suhteessa nykyiseen tilanteeseen.

Totuus on, että hyvinvointia ja todellista vaurautta ei luoda rahaa painamalla, finanssi-instrumenteilla, kotimaan tai EU tason byrokratialla tai hallinnon himmeleillä. Vaan sitä luodaan ihmisten toimesta kun tuotetaan tuotteita ja palveluita toisille ihmisille. Tämä totuus tulee vielä uudelleen valkenemaan suuremmalle joukolle kuin nyt. Kysymys on vain miten suuren oppirahan joudumme tuon totuuden uudelleen ymmärtämisestä maksamaan. Varoittavia esimerkkejä aiheesta on jo nyt olemassa, esimerkiksi Venezuelan nykyinen tilanne tuli olla oppimisen paikka monelle taholle.   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Jani selostaa ansiokkaasti syitä, seurauksia ja ulospääsyä draghin koulukunnan luomassa umpikujassa. Hallitukset ottavat syömävelkaa, keinottelijat luovat kuplia, työttömät kitkuttavat sosiaaliturvalla. Draghilaiset uskovat edelleen köydellä työntämiseen, he jatkaisivat paksummalla köydellä.

Yhtäällä:
"Velankasvun hidastuminen tai jopa pieneneminen aiheuttaa paineita ikävään kierteeseen toiseen suuntaan, eli kysynnän pienenemiseen, irtisanomisiin...pienentää verotuloja ja kasvattaa julkisen talouden alijäämiä.."

Ja toisaalla: "... monessa maassa.. pankkisektori on 2-4 kertaan maan BKT:n kokoinen. ..velan määrä on kasvanut huikeaa vauhtia, ja alkaa olla vaarallisen korkealla tasolla."

Tilanne on vahvasti ekonomistien oppikirjojen ulkopuolella. Kymmenen vuotta sitten olisi talousopein voitu kehitys oikaista. Nyt joudutaan menemään umpikuja loppuun ja joudumme maksamaan "totuuden uudelleen ymmärtämisestä" arvaamattoman hinnan.

Miksi eivät EU:n hallitukset ja EKP ryhdy oikeaan yhteistyöhön? Hallitusten syömävelan otto seis, lainanotto käytetään infrainvestointeihin, EKP lopettaa narullatyöntämis-sooloilun ja mädät pankit saneerataan/kaadetaan. Janin ehdottamat tervehdyttämistoimet toteutetaan.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Ei finanssikriisi puhjennut, sen käynnistivät tahallisesti Rotschild-pankkiirit. Tästä oli jopa CNN:ssä selvät uutiset aluksi, mutta sitten raha ja omistus puhuivat, eikä sen jälkeen ole muuta mainittu kuin juuri tuo mainitsemasi, että finanssikriisi puhkesi.

Se oli yhtä tahalinen teko kuin Suomen ns. pankkikriisi 1990-luvun vaihteessa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jani Lindroos, Jos aiot saada kirjoituksillesi lukijoita vieläpä sellaisia, jotka ymmärtävät, ryhdy käyttämään kappalejakoa. Pitkää yhtenäistä tekstimassaa vain harva jaksaa lukea ja vielä harvempi lukemaansa ymmärtää. Se tuskin on tarkoituksesi.

Jos vielä tyytyisit puolta lyhempiin kirjoituksiin vaikkapa siten että jaat tämän viimeisimmän kirjoituksesti kahdeksi eri kirjoitukseksi, lopputulos on olennaiseti nykyistä parempi.

Lopputiivistyksesi osuu naulan kantaan: "Totuus on, että hyvinvointia ja todellista vaurautta ei luoda rahaa painamalla, finanssi-instrumenteilla, kotimaan tai EU tason byrokratialla tai hallinnon himmeleillä. Vaan sitä luodaan ihmisten toimesta kun tuotetaan tuotteita ja palveluita toisille ihmisille."

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Finannssitalouden puolustukseksi voisi todeta, että se saastuttaa vähemmän ;)

Jos halutaan taas korostaa reaalitalouden painoaarvoa, olisi syytä sitoa valuutta pikemminkin sellaisiin tuotteisiin, mitä maassa tuotetaan, esim. nikkeli, kappa ruista, sellutonni. Venäjän vastapakotteiden vaikutusta olisi voitu pehmentää sitomalla valuuttayksikkö valion juustopakettiin.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Tuo on kyllä totta :)
Itse uskon, että tulisi olla parempi tasapaino noiden välillä, jotta vältettäisiin liian suuri työttömyys, resurssipula ym. Nyt on melko absurdi tilanne, että monella on pulaa työstä ja rahasta, eli talous kasvaisi ja tilanne paranisi heti kun he saisivat enemmän työtä/rahaa ja kuluttaisivat sitä enemmän kuin nyt. Toisaalta taas tietyissä paikoissa rahaa on liikaa ja se on arvotonta, mitä nolla/negatiiviset korot kertovat, ja siten se aiheuttaa liian suuria yliarvostuksia ja väärin kohdistuvia investointeja. Mistä osansa mielestäni kertovat yrityskauppojen melko kovat hinnat, tai omien osakkeiden ostot laajemmassa mittakaavassa ym.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

@Kalevi Huolestuttavinta mielestäni mahdollisessa kehityksessä on, että se ajautuu kohti resurssi pulaa ja ongelmaa, ja siten inhimilliseksi ongelmaksi isommassa mittakaavassa. Venezuela on esimerkki (toki osittain eri syistä) mitä seuraa kun reaalitaloudessa ei saa/kannata tehdä asioita. Nyt on pula ruuasta, lääkkeistä ym. ja turvallisuuskin melko hataralla pohjalla iltaisin ja öisin. Ja toiseksi en voi ymmärtää tai käsittää vallalla olevan talousopin suuntauksen uskomuksia, että velan määrä ei ole tai aiheuta ongelmia.

@Veikko Tuollaista uutista en muista, mutta toki on selvää, että jokin ISO pankki tai rahasto on oltava aloitteen tekijä. Sitten ketjureaktiona tulee muiden toimet. Sen muistan uutisoinnista, että puhuttiin "sähköisestä pankkikadosta" ja sen kokoisista summista ettei sitä aiheuttanut ihan muutama piensijoittaja. Itse en muista vaan yhtää uutisointia, jossa olisi eritelty tarkemmin tahoja. Mutta kun puhutaan sadoista miljardeista niin suurempia toimijoita on mukana oltava.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi

Jani Lindroos 22.6.2016 11:39. Totta, ei ihan eläkerahoilla "finanssikriisiä" saada aikaiseksi. Luotan tähän kauppatieteiden tohtoriin ja tiedän, että hän oli USA:ssa ko. aikana. Kuten kerroin, hän oli myös näiden bondien ja johdannaisten myyjänä.

Mutta niinhän se aina on, että hallitseva eliitti tekee juuri siten kuin haluaa ja toiset maksavat viulut. Tuli sangen halpoja firmoja, aikaisempaan verrattuina, myyntiin. Ehkä ns. finanssikriisi meni myös aloittajien ja voittajien mielestä överiksi. En tiedä, mikä heidän alkuperäinen ajatuksensa oli.

Uutisointiin en sinänsä usko, koska sekä valtaapitävät että omistajat voivat niitä muuttaa. Esim. Suomessa puhutaan yhä pankkikriisistä, vaikka se ei ollut kuin osittain pankkien kriisi holtittoman luotonannon, todisteiden väärentämisen ym. kansa. Keskeistä osaa näytteli Koiviston konklaavi ja Koiviston ohjeistus "tuomiosektorille".

Ja lisäyksenä vielä, että totta kai nopea uutisointi ja toimittajan laiskuus tai erehtyminen on aina mahdollista.

Yllättävän moni salaliittoteoriaksi sanottu asia osoittautuu lopulta oikeaksi. Mutta eihän sitä juurikaan kerrota mediassa, koska ns. virallinen totuus on "totuus".

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Olet oikeassa, että hieman isommat "muskelit" tarvitaan. Suomen osalta olen lukenut ja ymmärtänyt, että meni "hieman överiksi". Eikä siten olisi mahdotonta uudetaan mennä. Itse uskon, että velkasyklit aiheuttavat reaktioita, toki sen suuremman reaktion aina joku tai jotkut saavat aikaan "aloittamalla" sen. Eli vaikka sähköisen pankkikadon aloittaa jokin tai jotkut isot toimijat, niin muut toimijat, tai nykyisin algoritmit seuraavat ja vastaavat siihen.

Velan määrän ja kriisien synnyn suhteen olen enemmän samaa mieltä Steve Keenin (ja siten hänen oppi-isiensä) mallin ja ajatusten kanssa, kuin väitteen, että velka ei ole ongelma. Eli uskon, että ennen kriisiä aiheutunut velan ja erilaisten instrumenttien määrä olisi aiheuttanut ongelmia joka tapauksessa jossakin vaiheessa. Ja onhan ihan virallisenkin uutisoinninkin myötä kaikille selvää, että jotkin toimijat esim. GS olivat melko hyvin varautuneet tapahtumaan, toki sen lopullinen koko saattoi yllättää hyvin varautuneetkin.

Käyttäjän karjala kuva
Veikko Saksi Vastaus kommenttiin #8

Jani Lindroos 22.6.2016 12:09. Suomen ns. pankkikriisi oli rikollista toimintaa - pankkien ja yhteiskunnan toimesta - alusta alkaen. Olen siitä aika paljon kirjoittanut Karjalan Kuvalehteen. En tämän vuoksi toista kirjoituksia. On mahdollista, että syyskuun 2016 numerossa jatkan kirjoittamista.

Hieman överiksi -meno on tahallista harhaanjohtamista, valitettavasti. Moni velallinen tai takaaja maksaa yhä ns. pankkikriisin aikaisia (julkisen vallan ja pankkien aiheuttamia) velkoja.

Kun lähtee siitä, että poliitikot valehtelevat tai puhuvat asioista, joita he eivät ymmärrä lainkaan, ei ole kovin kaukana totuudesta, valitettavasti.

Ongelmia aiheuttaa finanssisektorilla mm. se, että nyt taitaa olla yli 90 prosenttia bondeista papereita, jotka liittyvät tulevaisuuteen eli ovat täysin mielivaltaisia, eivät liity mitenkään reaalitalouteen. Se on paha juttu.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos Vastaus kommenttiin #10

En ole niin perillä tuosta asiasta, että en uskalla tarkemmin ottaa kantaa. Olisin kuitenkin voinut paremmin ilmaista, eli tila ja seuraukset olivat pahemmat ja suuremmat kuin etukäteen ajateltiin olisi ollut parempi ilmaus.

Tuo on täysin totta, esimerkiksi Yhdysvalloissa viet avaimet pankkiin ja ylisuuri asuntolaina on kuitattu ja talon alentunut myyntihinta on pankin ongelma. Meillä meni talot ja yritykset ja jäi vielä velkaa päälle.

Ongelmia aiheuttaa liian suuri velan, kattamattonien vastuiden ja johdannaisten määrä. Mistä seuraa se, että tietyssä pisteessä jo kun lainan otto(talouskasvu) hidastuu alkaa ongelmat esiintyä spekuloijilla. Puhumattakaan kun se vähenee niin ongelmat kasvaa koskemaan muitakin. Deflaatio/Inflaatio on rahan määrän muutosta, joka riippuu velkojen kasvusta (suurin osa "rahastamme" on velkaa), hintojen muutokset ovat enemmän seuraus, toisin kuin meille opetetaan. Samoin kun deflaation todellinen ongelma ja vaara ei ole hintojen lasku vaan samankaltainen kierre alaspäin kuin nousukaudella (velan määrän kasvaessa) on ylöspäin.

Ongelma järjestelmässä on, että ihmiset eivät halua/saa enää velkaa tietyn pisteen jälkeen määräänsä enempää. Eli eksponentiaalinen kasvu alkaa yskimään jossakin vaiheessa kun uusia toimijoita tietynlaiseen pyramidiin ei enää tule. Tai sen kasvu hidastuu. Keenillä on tuohon mielestäni aika selkeä ja havainnollistava malli.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

@Viljo Olet varmasti aivan oikeassa. Itse asiassa kirjoitin tuon ensin vain "itselleni" ja siten se on hieman enemmän tajunnan virtaa. Ja silloin minulla on paha tapa kasvattaa kappaleiden, kuten myös lauseiden mittaa... Kun laitoin sen tänne niin toki olisin voinut muokata sitä parempaan muotoon, mutta olen valitettavasti myös huomannut miten isoa osaa ihmisistä tämän kaltaiset asiat eivät kiinnosta, vaikka sen paketoisin kuinka "hienoon pakettiin".

Nyt kommenttisi jälkeen ja asiaa pohdittua olen tämän suhteen enemmän tyytyväinen, mikäli tuon lukee yksi ihminen, joka oikeasti miettii asiaa kuin tuhat jotka sen jälkeen miettivät "mitä tämän päiväisessä K&R jaksossa mahtaa tapahtua...".

Tuosta voi päätellä, että en ole nyt minkään puolueen jäsen, enkä mukana politiikassa. Mikäli niin olisi kirjoittaisin paremmin muokattua tekstiä mukavammasta aiheesta niin, että se kiinnostaisi useampia ihmisiä. Tämä näkyy varmasti tänne kirjoittavien politiikassa mukana olevien teksteistä. Kuten myös mikäli tilanne muuttuu.

Tuo lopputiivistys on ehkä se oikea viesti minkä haluaisin edes muutaman muistavan paremmin.

Toimituksen poiminnat