Jani Lindroos Ajatuksia&Pohdintoja

HELIKOPTERIRAHA

Tämän talouskriisin myötä on aina tasaisin väliajoin kuultu helikopterirahasta elvytyksen nimissä. Vastaavasti on kuultu useita kommentteja sitä vastaan. Mitä oikeastaan on helikopteriraha ja voisiko siitä oikeasti olla apua nykyiseen tilanteeseen?

Käsitteen helikopteriraha lanseerasi Milton Friedman. Tarkemmin ottaen hän taisi käyttää termiä helikopteri pudotus (helicopter drop). Tunnetummaksi termi tuli Ben Bernanken myötä ja hän saikin joidenkin toimesta hieman ivallisen lempinimen ”Helicopter Ben”. Nyt se on otettu uudelleen esiin niin keskuspankkien, kuin monien muidenkin toimesta aina tasaisin väliajoin. Helokopterirahalla tarkoitetaan keskuspankkirahoituksen ohjaamista suoraan kansalaisille. Teknisesti tämän toteuttamiseen on useita vaihtoehtoja kuten esimerkiksi keskuspankkitili, siirto yleisten pankkien tileille, ylimääräinen veronpalautus tai alennus, valtion etuisuuksien kautta, tai muilla keinoilla.

Koko ajan finanssikriisistä alkaen, kuten tälläkin hetkellä, keskuspankit elvyttävät erittäin voimakkaasti erilaisilla QE ja osto-ohjelmillaan. Esimerkiksi EKP ostaa kuukausittain 80 uudella tyhjästä luodulla miljardilla eurolla valtioiden velkoja, ja nyt jo myös yritysvelkoja jälkimarkkinoilta. Kokonaisuudessaan keskuspankkien elvytystä on harrastettu triljoonilla, eli meidän biljoonilla (USD/EUR/GBP/JPY) finanssikriisin puhjettua. Teknisesti ottaen tuota ei kuitenkaan kutsuta helikopterirahaksi, koska se ei ohjaudu suoraan kansalaisille. Lisäksi nykyistä monien valtioiden rajua velkaantumista voisi myös pitää tietynlaisena helikopterirahana. Tai vielä enemmän EKP:n toimien johdosta valtioiden ja nyt yritysten alentuneita rahoituskustannuksia, se on miltei suoraa rahan lahjoittamista niille. Se missä määrin tuossa on kyse termistön saivartelusta, jääköön toiseen keskusteluun.

Huomioitava on myös se harvemmin mainittu tosiasia, että helppoja ja automaattisesti toimivia ratkaisuja ei tilanteen korjaamiseksi ole. Kuka epäilee, että mikäli sellaisia olisi tarjolla, eivät poliitikot niihin olisi jo tarttuneet ja siten edistäneet uraansa?

Suurin kritiikki helikopterirahassa kohdistuu inflaation karkaamiseen käsistä ja moraalikatoon. Usein tuota tehostetaan vetoamalla Weimarin tasavaltaan tai Zimbabween. Kritiikki on osittain aiheellista, ja osittain ei. Totta on, että rahaa pelkästään painamalla pidempiaikaista korjausta ei tule, eivätkä elinolot kenellekään pidemmällä välillä parane, vaan todennäköisesti heikkenisivät hintojen nousun myötä. Samoin aiheellinen kritiikki on siinä mielessä, että mikä estää määräaikaisen rahoituksen jatkamisen tai kasvattamisen, kun aikaisemminkaan poliitikot eivät ole pystyneet pitämään talouksia tai kattamattomia lupauksia kurissa.

Vastaavasti se ontuu osittain moraalikadon suhteen. Miten se voi olla peruste kritiikille, kun yksi merkittävä tekijä kriisin synnyssä on juuri moraalikato. Tai miten sitä ei lisäisi huonosti asiansa hoitaneiden valtioiden tukeminen, tai väärinkäytöksistä kiinni jääneiden yritysten tai pankkien tukeminen, kuten VW tai useampi pankki niin rahan pesusta kuin markkinoiden manipuloinnista. Tätä tukemista on harjoitettu nyt vuosia ja sitä jatketaan edelleen keskuspankkien ohjelmilla.

Myös hyötyjen suhteen näkemykset vaihtelevat. Useimmat myöntävät, että vähempiosaisten osalta tai niiden jotka nyt joutuvat lykkäämään tai rajoittamaan kulutustaan tuo ylimääräinen raha menisi suurelta osin kulutukseen, ja elvyttäisi siten taloutta tämän keinon tarkoittamalla tavalla. Suurin ongelma nyt toteutettavissa keinoissa on nimenomaan ollut se, että raha ei ole päätynyt oikeisiin paikkoihin elvyttämään reaalitaloutta. Parempiosaisten tai niiden osalta, joilla kulutus tai eläminen ei ole tähänkään ollut rahasti kiinni, tuo ylimääräinen saattaisi helposti mennä velkojen lyhennykseen tai muuhun ei elvyttävään toimintaan, kuten entisestään nostamaan omaisuuserien hintoja.

Tämä nostaa kysymyksen kenelle ja kuinka paljon, sekä siihen liittyen tasa-arvon ja muut asiat. Tasapuolisuus tulisi ongelmaksi euroalueella myös eri maiden erilaisten hintatasojen myötä. Tämä toki koskisi vain euroaluetta ja EKP:n toimia. Keinon laillisuudesta on myös erilaisia näkemyksiä jopa EKP:n sisällä, mikä viime vuosien erilaisten sopimusten tulkintojen myötä ei sinänsä ole yllättävää. Onhan esimerkiksi nyt valtioiden setelirahoitus selkeästi kielletty, mutta kun valtioiden velkoja ostetaan jälkimarkkinoilta, niin asia onkin sallittua. Helikopterirahoituksen puolesta voisi argumentoida esimerkiksi inflaatiotavoitteen myötä tai muilla kohdilla niin halutessaan. Ehkä helpoimmin yhtäläisiä mielipiteitä löytyisi asiasta, että helikopteriraha olisi helpommin hyväksyttävissä suurempien massojen osalta kuin esimerkiksi velkojen leikkaukset, tai anteeksi antamiset.

Itse uskon, että tällä keinolla oikein toteutettuna saataisiin lyhyellä aikavälillä helpotusta talouteen, eli ”potkustartti”. Toisaalta pidemmällä välillä se ei ratkaise mitään ongelmia, ja poistaisi painetta niiden ratkaisemiseen. Toteutettaessa sopivan pienissä erissä ja määräaikaisena pidemmällä ajanjaksolla (esim. 24kk) se ei nostaisi inflaatiota katastrofaalisiin lukemiin ja päätyisi varmemmin kulutukseen, eli elvyttämään taloutta. Tuolloin se ei myöskään aiheuttaisi vain lyhyttä kulutuspiikkiä mitä se tekisi yhtenä kertasummana. Pidemmän aikavälin kysynnän kasvu todennäköisemmin lisäisi työllisyyttä, ja mahdollistaisi positiivisen kierteen alkamisen. Samalla lisääntynyt rahan määrä (ei velan) alentaisi rahamäärän ja velan suhdetta mikä helpottaisi kriisin ehkä merkittävintä syytä, eli velan liian suurta määrää. Tämä antaisi myös aikaa ja mahdollisuuksia tehdä tarvittavia uudistuksia.

Toisaalta olen skeptinen tehtäisiinkö tarvittavia uudistuksia, kun niihin ei olisi niin pakottavaa tarvetta. Nyt monia asioita on lykätty eteenpäin jo vuosien ajan. Lisäksi olisin huolissani mahdollisten positiivisten vaikutusten myötä nousevasta halusta jatkaa ja kasvattaa ohjelmaa. Eli ”kun tämä auttoi, niin varmasti lisää ja enemmän tätä auttaa vielä enemmän”. Ja vaikka aloitettaessa kirjattaisiin toimen määräaikaisuus ja sen toteutettavan vain yhden kerran niin pidettäisiinkö tästä kiinni? Aiheellinen kysymys, kun monista muistakaan sopimuksista ei ole pidetty kiinni. Lisäksi kuka tai mikä taho määrittelisi mitkä maat ja miten suurilla määrillä olisivat tässä mukana. Tarvitseeko Saksa kyseistä ohjelmaa? Mitkä maat ja mitkä ihmiset tarvitsevat/ansaitsevat? Miten paljon ja miten pitkän aikaa?

Kyseisistä syistä ja mahdollisesti muutamasta muusta (kustannus/taseen kasvu ja ”ammusten loppuminen”) johtuen tämä keino on se viimeinen elvytyskeino, jota tullaan käyttämään, mikäli talouteen muuten ei saada toivottua ja tarvittua vauhtia ja kasvua. Samalla nuo ovat syitä, jotka tulevat edelleen jatkossakin vahvasti jakamaan vahvasti mielipiteitä kyseisen toimen suhteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä ovat tarpeelliset uudistukset mitä pitäisi tehdä?

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Yleisellä tasolla tärkeimpänä palauttaa valta ja vastuu yhteen. Samalla että lakeja ja sopimuksia noudatetaan nykyistä enemmän. Muuten moraalikatoa ei pystytä koskaan estämään. Eli ei siis enää lakien ja sopimusten tulkitsemista "tilanteen mukaan" jota nyt harjoitettu Atlantin molemmin puolin EU:n tai DOJ toimesta. Esimerkkeinä vaikka eurokriisin hoito tai DOJ päätökset olla tutkimatta tai syyttämättä koska "vakavia talouden tasapainoa uhkaavia seurauksia" saattaisi tulla. Esimerkkejä toki enemmän, mutta nuo ovat merkittäviä.

-Glas-stiegel tai vastaava takaisin.

-Annetaan markkinatalouden toimia huomattavasti nykyistä enemmän. Ja mikäli pankkeja ym. on tuettava niin se tehdään osakeantina tai muuten omistusta tukijoille (veronmaksajille tai muille) siirtämällä, ja sisältäen oikeuden ostaa takaisin parempina aikoina.

-Verotusta yksinkertaisemmaksi, yhdenmukaisemmaksi ja samalla "reikiä peittoon". Esimerkkeinä suurten globaalien yritysten n. 1% verotasot tai meillä osinkojen verotus, eli jos se perittäisiin maksettaessa kaikilta niin 5% verotaso toisi enemmän euroja kuin nykyinen malli.

-Reaalitalous enemmän keskiöön finanssitalouden sijaan. Lopulta se hyvinvointi tulee niistä tuotteista ja palveluista joita tuotamme ja käytämme, eikä rahaa painamalla ja finanssi-instrumentteja luomalla. Nykyinen kehitys tulee johtamaan resurssiongelmiin ja ikävään lopputulokseen. Venezuela varoittava esimerkki. Ja itselläkin vähän säästöjä osakkeissa vanhuuden varalle, eli kyse ei ole tässä tai edellisessä "kateuskortista" ym. vaan siitä, että kenelle pidemmllä välillä mitään valmistetaan tai myydään suurtenkaan yritysten toimesta mikäli ei ole ostovoimaisia asiakkaita. Tähän tosin ei ole lääke varmasti hyvin tarkoituksin tehdyt säännöt/määräykset jotka ovat liikaa markkinoiden luonnollista kehitystä vastaan.

-Yksi oleellinen kysymys on rahanluonti. Nyt aivan väärät kannustimet liikepankeilla, etenkin kun jatkuvasti tulee tuki/pelastuspaketteja. Tuskin se poliitikoilla (valtion toimesta) myöskään täysin pysyisi kontrollissa. Kultakannassa/vastaavassa myös niitä huonoja puolia hyvien lisäksi. Kaikissa järjestelmissä mahdollisuus käyttää niitä väärin, siksi pitäisi panostaa nykyistä enemmän tuota valta/vastuu kohtaa. Samaan yhteyteen voi liittää nykyiset vahvat lobbaus/kytkös kuviot jotka ovat jo aika vääristävällä ja häiritsevällä tasolla järjestelmän kannalta.

-Liian korkeat velkatasot/kattamattomat vastuut, jotka syynä nykyiseen tilaan, on saatava paremmalle tasolle (johdannaiset vielä samaan joukkoon). Vaihtoehtoina joko romahdus, järjestelmän resetointi, velkojen anteeksianto ym, tai ilman velkaa luodaan uutta rahaa paremman tasapainon saavuttamiseksi (kenelle ja kuinka paljon?). Tämä on vaikea kysymys, koska milloin jotkin tahot, valtio ym. olisi vapaaehtoisesti luopunut saavutetusta asemastaan. Historiallisesti nämä tilanteet valitettavan usein ovat johtaneet sotaan. Olemmeko nyt oppineet jotain? Tosin miten nyt vastakkainasettelu on kasvanut, kuten myös jännitteet ja nationalismi, niin nähtäväksi jää. Meillä tästä ei juuri puhuta/uutisoida verrattuna vaikka muiden maiden median toimintaan. Siellä asioista keskustellaan huomattavasti avoimemmin ja suoraan.

Suomen kohdalla suurin ongelma liian suuri "välistäveto ja toisen taskulla käyminen". Eli tiivistetysti se tulee esiin kun lasket miten monta tuntia 2000€/3000€ tai vaikka enemmänkin bruttona kuukaudessa tienaava joutuu tekemään työtä jotta nettopalkalla pystyy ostamaan tunnin työtä toiselta. Vielä pahemmaksi se muuttuu kun otat ensin "pakolliset" elämän kulut pois ja lasket sitten monta tuntia kuukauden työstä pystyt muilta ostamaan. Ja tämä ei ole lopulta mikään oikea/vasen tai työntekijä/työnantaja kysymys, koska samaan kuuluu kaikki muu hintatasoa nostavat asiat asumisesta sähkön/siirron ym. hintoihin tai järjettömän kokoisiin vuosittaisiin nostoihin (% tasolla).

Eli onko meillä edelleen ollut käytössä liikaa markka aikainen hintojen nosto-devalvaatio malli käytännön tasolla vaikka olemme olleet eurossa? Nyt emme enää voi joka vuosi laittaa 10-20% lisää kaikkiin hintoihin ja kuvitella homman toimivan kuin Strömsössä.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Sen sijaan PIDEMMÄN ajan lääkkeeksi EI toimi se mitä nyt ollaan tehty

-Yritetään korjata liiasta velasta (+vastuut+johdannaiset) johtuvia ongelmia velan määrää kasvattamalla
-Valehdellaan ja huijataan tilastoja sekä yritetään luoda illuusio toipumisesta ja kasvusta. Niille jotka katsovat muutakin kuin "salkkareita" totuus paljastuu työssä olivien määrää, tavaran liikkumisia, YT-toimia ym. katsomalla. Eikä niitä edellisiäkään loputtomiin pysty sumuttamaan.
-Hiljennetään, kiusataan tai yritetään vaientaa eri näkemyksen edustajia, vaikka ne sanoisivat, että "keisarilla ei ole vaatteita".
-Unohdetaan laki, sopimukset ja moraali
-Sotketaan asioita eri maissa ja liätään jännitteitä, turvattomuutta ja vastakkainasettelu

Tuohon sumuttamiseen voi lisätä läheisempiakin asioita, kuten hirveä huuto miten yritykset jakavat osinkoa ym. Se kertoo että ne eivät näe investointikohteita tässä tilanteessa. Nyt kun korot ovat nollassa=raha arvotonta siinä mielessä, niin varmasti löytyy innokkaita ja halukkaita investoijia/rahoittajia mikäli joku esittää pätevät suunnitelmat toimista, jotka tuottavat tulosta riittävällä varmuudella. Vastaavia esimerkkejä löytää varmasti kuka tahansa monesta asiasta, ja moneen suuntaan.

Toimituksen poiminnat