Jani Lindroos Ajatuksia&Pohdintoja

Tulevaisuutta jo tänään?

  • Tulevaisuutta jo tänään?
  • Tulevaisuutta jo tänään?
  • Tulevaisuutta jo tänään?
  • Tulevaisuutta jo tänään?
  • Tulevaisuutta jo tänään?
  • Tulevaisuutta jo tänään?
  • Tulevaisuutta jo tänään?
  • Tulevaisuutta jo tänään?
  • Tulevaisuutta jo tänään?
  • Tulevaisuutta jo tänään?

Sanotaan että ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Monessa asiassa tämä pitääkin paikkaansa, tai ei eroa mitenkään arvaamisesta. Joissakin asioissa ja tilanteissa tilanne on kuitenkin osittain toisenlainen, koska tiettyjen kehityskulkujen näkeminen on selkeää, ja näiden perusteella voi loogisesti ajateltuna tehdä perusteltuja oletuksia, tai valistuneita arvauksia. Nyt tuollainen tilanne on mahdollisesti olemassa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on julkaissut uuden raportin, jossa se käy jälleen läpi Kreikan taloudellista tilannetta, ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, sekä ilmaisee mielipiteensä tiettyihin asioihin.

Kreikka ja sen tilanne on ollut esillä jo monen monta kertaa viimeisten vuosien aikana, ja monen tahon mielipide sen tilanteesta on jo pitkään ollut hyvin erilainen kuin ”virallinen versio” EU:n tai vastuussa olevien poliitikkojen taholta. Meille on useasti vakuutettu tilanteen paranemisesta, tai Kreikan kyvystä hoitaa velkansa aina kyseisten helpotusten tai ”tukipakettien” myöntämisen yhteyksissä. Jopa dataa on ollut tarjota.  Meillä Suomessa lisänä on keskusteluissa ollut vielä meidän ”takuut/vakuudet”. Lisäksi monen tahon osalta on vakuutettu ”piikin kiinni menemisestä”.

Kreikassa mellakoita ja muuta vastustamista eri asioita kohtaan on ollut vuosia, mikä on heijastunut myös maan sisäpoliittiseen tilanteeseen ja puolueiden valtasuhteisiin. Ja järjestettiin siellä jopa kansanäänestys, mutta kuitenkin tähän asti Kreikka on ottanut vastaan rahoitusta Troikalta ja samalla sitoutunut tiettyihin toimiin, jonka käytäntöön laittamisesta on hyvin eriäviä mielipiteitä lähteestä riippuen. ” Notwithstanding the substantial progress achieved by Greece, it still faces fundamental challenges: (i) a vulnerable structure of the public finances; (ii) significant tax evasion and an ineffective tax administration; (iii) impaired bank and private sector balance sheets; and (iv) pervasive structural obstacles to investment and growth.

 

Viimeisten ”tukipakettien” myöntämisen jälkeen asian suhteen ollaan oltu hiljaa, mutta nyt on helppo ennustaa, että hiljaisuus tulee jäämään pois, ja Kreikan tilanne nousemaan jälleen otsikoihin ja keskusteluihin.

Raportissaan IMF on erittäin suorasanainen sen suhteen, että Kreikan velkaantuminen ei ole kestävällä tasolla. Ja tiettyjen asioiden parantumisesta huolimatta se ei tule selviämään veloistaan, vaan tarvitsee velkojen leikkausta, jotta minkäänlaista kestävää pohjaa voidaan saada aikaan. ”Even with full implementation of the above-mentioned policies, Greece’s debt is highly unsustainable. ”Greece thus requires significant debt relief from its European partners to ensure debt sustainability.

 

Kreikalla erääntyy huhtikuussa suuruusluokkaa miljardin euron velkakirjat. Arvioiden mukaan Kreikka selviää vielä näistä, mutta ei enää heinäkuussa erääntyvistä suuruusluokkaa 7 miljardia olevista velkakirjoista. Ja koska Kreikka ei markkinoilta saa rahaa ilman huikeaa riskilisää, niin loppukeväästä, tai alkukesästä tulemme jälleen näkemän jo liiankin tutun näytelmän, missä Kreikka yhdessä eurooppalaisten kumppaniensa ja kansainvälisen valuuttarahaston kanssa käyvät puolijulkista kädenvääntöä seuraavasta pikavipistä, anteeksi ”tukipaketista”. Lisäksi melko todennäköistä on myös jo entuudestaan tuttu käsikirjoitus. Vai olisiko jokin muuttunut?

 

Tilanne on muuttunut siltä osin, että yksityinen velka on muuttunut julkiseksi, ja muiden euromaiden pankit ovat siltä osin pelastettu mahdolliselta kriisitilanteelta. Kuitenkin tilanne on pitkälti sama poliittisen kuvion osalta, tai oikeastaan huonontunut Brexitin myötä. Samoin nuo pankit ovat edelleen kuvioissa mukana johdannaisten myötä, vaikka varsinainen velka on siirtynyt suurelta osin vakausmekanismille, eli ”julkiselle” puolelle. IMF pitää edelleen kiinni siitä, että velkoja on leikattava ennen sen osallistumista uusiin ”tukipaketteihin”, jotka todellisuudessa ovat vain uutta lainaa pakotettujen uudistusten ja yksityistämisten kera. ”Despite the policy constraints imposed by its membership in the currency union, Greece has made significant progress in unwinding its macroeconomic imbalances. But extensive fiscal consolidation and internal devaluation have come with substantial costs for society, which contributed to delays in reform implementation and to policy reversals since the last Article IV Consultation, culminating in a renewed crisis of confidence in 2015. ”

 

 

Suomen kohdalla poliittisesti velkojen nimellisarvojen leikkaus on vielä vaikeampaa, koska silloin meidän ”vakuudet” laukeavat. Todellisuudessa velkoja on jo leikattu korkoja laskemalla, laina-aikoja pidentämällä, lyhennysten siirroilla ja korkojen palauttamisella takaisin Kreikkaan. Näillä on ostettu lisää aikaa, mutta todellisia ongelmia ei ole ratkaistu. Velkojen leikkaus on poliittisesti vaikeaa myös mm. Saksassa, joissa on vielä vaalitkin tulossa, joten näiltä osin todennäköistä on jälleen ”tölkin potkiminen eteenpäin”, mitä on isommassa kuvassa harrastettu finanssikriisin alusta saakka. Ja tämän suhteen kannattaa pitää mielessä muutama tosia ”talouden luontoäidin suhteen”. Eli ilmaisi lounaita ei ole, ja mitä suuremmat vääristymät rakennamme ”keinotekoisen” toiminnan myötä, niin sitä suurempi lasku/hinta tulevaisuudessa tulee maksettavaksi. Lisäksi vapaamuotoinen käännös eräästä sanonnasta, eli ”voit olla noteeraamatta tosielämää ja tosiasioita, mutta et voi olla huomioimatta seurauksia joita tulee kun et huomioi tosielämää ja tosiasioita”.

 

Toisaalta paine pitää Kreikka yhteisvaluutassa ja unionissa on myös kasvanut Britannian lähdön myötä, kun unionin ja rahaliiton perusteet ovat entistä suuremman koetuksen alla. Etenkin kun ottaa huomioon muutokset poliittisessa ilmapiirissä ja suurten massojen heräämisen tiettyjen taloudellisten tosiasioiden ja järjestelmän vikojen suhteen.

 

Raporttia lukiessa tulee väkisin mieleen tilanteen toivottomuus nykyisellä linjalla, vaikka joissakin tietyissä asioissa ja luvuissa on edistymistä, niin kokonaisuus on edelleen hyvin vahvasti aivan muuta. Esimerkiksi työttömyysluvut ovat hieman parantuneet, mutta suurin osa uusista työpaikoista on osa-aikaisia, edelleen verojen keräämien takkuaa, uudistusten tahti on hidastunut, pankkien vakavaraisuus edelleen heikkoa jne. Lisäksi huomioitavaa on edelleen ennusteiden suuri optimismi, vaikka ne ovat järjestään olleet väärässä vuosien ajan. ”Greece’s current fiscal strategy remains anchored in an ambitious medium-term primary surplus target of 3½ percent of GDP, but the policies underlying it appear unduly optimistic, especially given pent-up demands for spending.Over the last fifteen years, Greece’s annual fiscal outturns were revised downward 13 out of 15 times, with only one upward revision (in 2012, likely related to the PSI) and no revision to 2014 data. ” “However, fiscal policies rely on high tax rates on narrow bases and on a compression of discretionary spending not supported by reforms. These policies are not growth-friendly and may prove difficult to sustain, which could lead to concerns about their credibility.

 

Suomen kannalta raportti on siinä mielessä mielenkiintoista luettavaa, että monet kohdat ja ehdotukset ovat osittain ajankohtaisia nyt tai tulevaisuudessa. Tämä siinä mielessä, että vaikka tilanteemme on paljon parempi, niin olemme menossa samaan suuntaan, ellemme tee samankaltaisia muutoksi nyt tai tulevaisuudessa. Siksi raportti olisi hyvä saattaa meidän kansanedustajiemme luettavaksi myös.

 

Mielenkiintoinen asia on myös se, että rivien välissä raportissa asetetaan muutamassa kohtaa osin tahtomattaan kyseenalaiseksi koko yhteisvaluutan toimivuus. ”Greece requires a notable increase in

productivity to become competitive within the euro-zone. Without a substantial acceleration in the pace of structural reforms, Greece will be unable to narrow the gap in its real per capita income relative to the euro area, raising concerns about the ability of the economy to prosper and remain competitive

inside the euro-zone (Box 3). Greece will thus need to make rapid progress to close remaining gaps with best practice both in labor and product market reforms. ” “This illustrates the difficulty of relying on fiscal consolidation and internal devaluation to address imbalances while remaining inside the currency union. As a result, sustainable growth has been elusive and risks remain elevated.

 

Nämä kysymykset nousevat vielä oleellisemmaksi muutamalla jatkokysymyksellä. Miten Kreikka voi samassa valuutassa saavuttaa lähellekään samaa tuottavuutta kuin esimerkiksi Saksa nykyisillä elinkeinorakenteilla? Mikäli Kreikka tuossa onnistuisi, niin millä aloilla se kasvaisi, ja kenen suhteellisia asemia se ”söisi”. Ja vaikka taloudessa ei täysin nollasummapelistä ole kysymys, niin kuitenkin mikäli Kreikka onnistuisi parantamaan asemiaan, niin olisi se kuitenkin osittain joltain muulta pois työpaikkojen ym. suhteen. Avoin globaali talous, etenkin samassa valuutassa on kuitenkin osittaista kilpailua, jossa voittajia palkitaan ja huonommat joutuvat paineiden kohteeksi ja mahdollisesti kurjistuvaan tilaan. Suomi on tästä hyvä esimerkki. Tämän vuosituhannen alun olimme hyötyjiä ja voittajia, mutta talouden syklien ja tiettyjen omien virheellisten toimien johdosta siirryimme nopealla aikataululla häviäjien ja kärsijöiden joukkoon.

 

Raportin luettua, ja poliittisen tilanteen ja tosiasioiden myöntämisen jälkeen ei ole vaikea ennustaa loppukevääksi ja alkukesäksi tiukkoja lausuntoja, myöhäisiä neuvotteluita, sääntöjen luovaa soveltamista, ja lisää rahaa ja uutta ”tukipakettia” Kreikalla kaikista edellisistä huolimatta. Siis aimo annos poliittista teatteria, sekä todellisten ratkaisujen siirtämistä jälleen tulevaisuuteen. Tosin sanoen ”perinteisten puolueiden vastuullista politiikkaa”, joihin uudet populistit eivät mitenkään kykene (sarkasmivaroitus).

 

Tuossa linkki IMF:n raporttiin

http://www.imf.org/en/Publications/CR/Issues/2017/02/07/Greece-2017-Article-IV-Consultation-Press-Release-Staff-Report-and-Statement-by-the-44630

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Miksihän IMF ylipäänsä lähti pelatusoperaatioon mukaan, sillä Kreikan velkakestävyys oli jo ensimmäisen tukipaketin kohdalla väärillä raiteilla? Oliko tuolloin IMF luvannut olla mukana Kreikkaa pelastamassa jatkossakin vai oliko jo tuolloin 1. paketin yhteydessä sovittu velkaleikkauksesta jossain vaiheessa, mutta se ei nyt sitten käy tulevien vaalien kyseen ollen ainakaan Saksan politiikassa? Suomen ei missään tilanteessa sovi hyväksyä leikkausta, mutta onko kuitenkin määräenemmistöpäätöksellä pakotettu siihen?

Muuten EVM:n kasaaminen on mielestäni myös EU perussopimuksen vastainen toimi, sillä siinähän muut jäsenmaat ottavat nimenomaan vastuilleen toisen jäsenmaan velkaa. Ainakin siinä vaiheessa kun maksukyvyttömyys lainan saajaan iskee ja tämä toteutuu kylläkin Kreikan kohdalla ennemmin tai myöhemmin.

Tämä on omaa mielipidettäni. Lieneekö utopiaa?

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Hyvä kysymys. Itse näen tapaus Kreikassa paljon samaa kuin koko finanssikriisin hoidossa, "potkitaan tölkkiä" ja "paikataan purkalla ja teipillä"-kunhan ei minun vahtivuorollani romahda. Se että korjausta lykätään ja samalla ongelmia pahennetaan on sitten jonkun muun murhe tulevaisuudessa. Jos haluaisi sanoa rumasti, niin "perinteistä vastuullista politiikkaa". Ei globaalissa taloudessakaan mitään oikeasti olla korjattu 2008 jälkeen, ostettu vain lisää aikaa ja rakennuttu uutta kuplaa parhaan mukaan.

Nuo Suomen "vakuudet" ovat myös samaa sarjaa sen suhteen, että ei montaa siirtoa eteenpäin ole mietitty, ja saattavat vielä muodostua melkoisen kuumaksi perunaksi meidän sisäpolitiikassa.

Mielestäni tuo EVM on vain sarjassa samaa luovaa sääntöjen ja sopimusten tulkintaa monen muun asian kanssa. Uskoisin vastauksen tuohon kysymykseen olevan pitkälti sidoksissa vastaajan muiden mielipiteiden mukaan, suuntaan tai toiseen. Kuten tuon IMF raportin suhteen, eli "yllättäen" EU:ta lähellä olevat tahot ovat sen väittämistä eri mieltä.

Mutta sinänsä itse en ole huolissani noista EVM vastuista, koska uskon, että sinä päivänä (kun ne mahdollisesti tulisivat maksuun), ne eivät olisi ongelmista suurimpia, eikä välttämättä edes ihan kärjessä.

EDIT. Lisätään vielä selvennys, että en ole takuuksia/vakuuksia vastaan, mutta minuste ne olivat jo silloin vain äärimmäisen huonosti toteutettu (miksi kukaan muuu ei halunnut niitä?), ja nyt tuo huono toteutus on muodostunut ja muodostumassa todelliseksi ongelmaksi.

Käyttäjän KimmoKnutars kuva
Kimmo Knutars

Velka on valtaa, eikä velallinen voi valittaa vapauden puutteesta.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Noin se ainakin "tavallisen keskiverto ihmisen" kohdalla menee. Kuitenkin silloin kun velkaa on miljardeja, ja tähän yhdistetään suuret johdannaispositiot, sekä nykyinen pankkijärjestelmän verkottuminen ei tilanne aivan niin selkeä enää ole, kuten olemme jo pidemmän aikaa todistaneet. Ja ennustukseni mukaan tulemme jälleen todistamaan.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Päivitystä tilanteeseen...

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000...

"Bild: Kreikka tarvinnee ”kaksinumeroisen miljardisumman”

Ja jatkoa tulee seuraamaan...

Toimituksen poiminnat